Habitaren Ahead!-designalueen teemana on tänä vuonna 'Vastuu'. Vastuu-teema linkittyy World Design Capital Helsinki 2012 -tematiikkaan ja on keskiössä myös useissa designpääkaupunkivuoden hankkeissa. Teemaa käsiteltiin 16.1.2012 Habitaren ja WDC Helsinki 2012:n järjestämässä paneelikeskustelussa.
Habitare-messujen Ahead!-designalue pyrkii tänä vuonna herättämään keskustelua muotoilun vastuun moniulotteisuudesta ja merkityksestä arjen ratkaisuissa. Kyse ei ole pelkästään kierrätyksestä ja vanhan uudelleenkäytöstä, vaan laajemmin valinnoista sekä pitkäjänteisestä kestävästä kehityksestä. Miten kuluttaja voi toimia paremman arjen ja tulevaisuuden puolesta? Mikä on valmistajien ja yritysten vastuu? Entä suunnittelijan päätösvalta? Pystyykö media vaikuttamaan ihmisten päätöksiin?
Ahead!in Vastuu-teema sisältää yhtymäkohtia World Design Capital Helsinki 2012 -vuoteen, jossa muotoilu nähdään osana ihmisten arkea. Designpääkaupungin ohjelmaan kuuluu kaikkiaan 300 hanketta, joista suurella osalla on oma lähestymiskulmansa vastuullisuuteen. Keskiössä aihe on mm. Helinä Rautavaaran Vastuullinen muotoilu -näyttelykokonaisuudessa, kehittyvien markkinoiden liikentoiminnan Base of the Pyramid -hankkeessa, Sao Paolossa toteutettavassa Club of Helsinki -testiprojektissa sekä Smart Design, Smart Thinking, Smart Process -konferenssissa.
Habitare ja WDC Helsinki 2012 kutsuivat kahdeksan muotoilualan ammattilaista pohtimaan teemaa 16.1.2012 Ateneumissa järjestettyyn paneelikeskusteluun. Tarkoituksena oli tuoda esiin eri näkökulmia vastuulliseen muotoiluun. Paneeliin osallistuivat teollinen muotoilija Sauli Suomela Pentagon Designista, arkkitehti Saija Hollmén, muotoilujohtaja Petteri Kolinen Martelasta, tutkimusprofessori Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta, päätoimittaja Anne Melart Plaza Koti -lehdestä, johtaja Pekka Timonen Kansainvälisestä designsäätiöstä ja ohjelmapäällikkö Päivi Kukkamäki Suomen Messuilta. Keskustelua johti tuottaja ja toimittaja Katja Lindroos Idealistista.
”Habitaren Ahead!-designalueella Vastuu-teema tulee konkreettisimmin esiin näyttelyarkkitehtuurissa. Teema näkyy myös erikoisosastojen tuotteissa ja tapahtuman ohjelmassa. Lisäksi vastuullisuuden eri näkökulmat ovat merkittävässä roolissa Habitareen liittyvien kilpailujen tuomaroinneissa”, Päivi Kukkamäki kertoi paneelikeskustelussa.
Esimerkkinä vastuullisuudesta Kukkamäki mainitsi Suomen Messujen laatu- ja ympäristösertifikaatit, jotka edellyttävät koko Helsingin Messukeskuksen henkilökunnalta vastuullista toimintaa. Isojen yritysten ja valmistajien toimintatavat ovat esimerkkinä muille. Myös Martelalla on laatusertifikaatti sekä ympäristöspesialisti, joka valvoo yhtiössä kaikkia ympäristöön liittyviä asioita.
”Uusin kuluttajille näkyvä kehityshankkeemme on kierrätykseen liittyvä jakelukonsepti. Outlet on jo ensimmäisen vuoden aikana osoittanut tarpeellisuutensa. Se on suora kanava jatkaa tuotteen elinkaarta myymällä käytettyjä ja kunnostettuja kalusteita sekä varaston ylijäämää tai hyödyntää osat ja raaka-aineet jatkojalostukseen. Kuitenkin vain 15 % Outletin asiakkaista ostaa tuotteitamme eettisistä syistä, totesi Petteri Kolinen Martelasta.
Kun vastuu kuuluu valmistajan yrityskulttuuriin, on suunnittelijankin helpompi valita vastuullisia ratkaisuja. Pentagon Designin Sauli Suomelan mielestä suunnittelijalla on melko paljon vaikutusvaltaa tuotekehityksen alkuvaiheessa. ”Mitä aikaisemmin suunnittelutyöhön pääsee mukaan, sitä enemmän voi vaikuttaa. Tuleeko esimerkiksi lainkaan uutta veistä vai sen sijaan veitsenteroituspalvelu? Myöhemmin suunnittelija jää enemmän sivustakatsojaksi ja päätöksenteko siirtyy asiakkaalle eli valmistajalle.”
Suunnittelijan ja valmistajan ammattitaito ja yhteistyö aikaansaavat parhaimmillaan tarpeellisia ja yhä paremmin toimivia tuotteita ja palveluita. Teollisuuden mittakaava vastuullisissa päätöksissä havainnollistuu hyvin Suomelan esimerkistä: ”Yksittäisen tuotteen voi tehdä hyvinkin raskaasti jalostetusta raaka-aineesta ilman suurempaa merkitystä ympäristölle, mutta satojentuhansien kappaleiden massatuotteissa jo muutaman gramman raaka-aineen vähentämisellä on suuri merkitys. Mitä teollisempi tuote on kyseessä, sitä enemmän suunnittelulla oikeasti voi vaikuttaa.”
Tutkimusprofessori Mika Pantzar ei usko sertifikaattien, symbolien ja numerokoodien vaikuttavan kuluttajan ostopäätökseen tai ainakaan helpottavan sitä. Tuotteiden taustaa on usein mahdotonta selvittää. Pantzarin mielestä paineet vastuullisesta muotoilusta tulisi suunnata teollisuuteen ja suunnittelijoille. Näin kuluttajille voitaisiin tarjota toimivia ratkaisuja ilman että kuluttamisesta tarvitsisi potea huonoa omaatuntoa. ”Kuluttajilla on runsaasti tietoa ja ymmärrystä vastuullisuudesta ja ympäristöasioista. Teot voivat kuitenkin olla jotakin ihan muuta. Siksi ajatus vastuun vyöryttämisestä kuluttajille tuntuu turhauttavalta ja tehottomalta. Käytännössä on viisaampaa kohdistaa painetta teollisuuden ja suunnittelun puolelle.”
Media on viimevuosina korostanut ekologisuutta ja kierrätystä vastuullisen muotoilun esimerkkeinä. Päivi Kukkamäen ja Anne Melartin mielestä ne toimivat konkreettisina ja ymmärrettävinä lähestymistapoina vaikeaan aiheeseen. Lisäksi kierrätys ja ekologiset valinnat kiinnostavat kuluttajia. Ymmärrys ympäristön kuormituksesta on lisääntynyt, ja uudenlaisia vastuullisempia ratkaisuja muun muassa sisustamisessa seurataan tietoisesti.
Panelisteista kukaan ei uskonut, että vastuullisuus jäisi vain hetkelliseksi sisustuslehtien trendiksi. Päinvastoin sen merkityksen nähdään kasvavan koko ajan. Vastuullisuus on jo Suomessa osana monien yrityksien ja suunnittelijoiden toimintaa: se ei välttämättä näy heti ulospäin eikä siitä tehdä numeroa, mutta se on läpinäkyvää ja rehellistä.
Mika Pantzar muistutti, että suomalainen yhteiskunta on muuttunut viimeisen 150 vuoden aikana paremmaksi. ”Vastuullisuus on kuulunut jo pitkään suomalaisen yhteiskunnan peruspiirteisiin. Esimerkiksi vanhempien vastuullisuutta on se, että lapsille ostetaan terveellistä ruokaa ja heidät koulutetaan.”
Pantzarin kommenttiin viitattiin vielä paneelin lopuksi kun keskusteltiin muotoilun käytöstä yli totuttujen rajojen. Suomalaiseen muotoiluun yhdistetään yksinkertaisuuden ja selkeyden lisäksi usein sanat käytettävyys ja ekologisuus. Useat muotoilijasukupolvet ovat sisäistäneet vastuullisuuden osana ammattiaan ja toisaalta osana perusarvojaan kuluttajina. Kun vastuullisuus on rakenteissa ja arvoissa jo sisällä, on mahdollista kehittää sellaisia koulutusohjelmia kuten Aalto-yliopiston New Creative Sustainability, jossa eri tiedekuntien opiskelijat miettivät yhdessä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Muotoilulla on iso rooli yhteiskunnan rakentamisessa. ”Muotoilu on globaali asia ja siksi sen vaikutus on valtava suurta. Esimerkiksi Shanghaissa koulutetaan vuosittain 13 000 muotoilijaa; sillä iso merkitys, mitä he ammatistaan ajattelevat ja millainen vaikutus heillä on prosessissa,” pohti Kansainvälisen designsäätiön Pekka Timonen.
Suomen suurin huonekalu-, sisustus- ja designtapahtuma Habitare järjestetään seuraavan kerran 12.–16.9.2012 Helsingin Messukeskuksessa. Ahead! on Habitaren kansainvälinen designalue, jossa esitellään uusinta ja kiinnostavinta muotoilua. Vuonna 2012 Ahead!in teemana on Vastuu ja näyttelyarkkitehtuurista vastaavat arkkitehdit Saija Hollmén, Jenni Reuter ja Helena Sandman. www.habitare.fi, www.aheadhabitare.fi
Helsinki on maailman designpääkaupunki vuonna 2012 yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Designpääkaupunkivuoden tavoitteena on kaupunkilaisten arjen ja elinympäristön parantaminen sekä julkisten palvelujen ja yritysten liiketoiminnan kehittäminen designin keinoin. Vuoden ohjelma koostuu noin 300 itsenäisestä hankkeesta, avoimista yleisötapahtumista sekä kansainvälisistä design-ammattilaisten kohtaamisista. World Design Capital valitaan joka toinen vuosi. Valinnan tekee maailman teollisen muotoilun järjestö International Council of Societies of Industrial Design (Icsid). www.wdchelsinki2012.fi